Kohteet
Itämeri
kosteikkojen rakentaminen
biokaasu-uunit
tuulivoimaa
Osallistu Operaatio Maahan
 
 
Itämeri

WWF Suomi tekee monipuolista työtä Itämeren tilan parantamiseksi. WWF Suomen uusi kosteikkoprojekti on eräs keino, jolla WWF Suomi pyrkii vaikuttamaan Itämeren tilaan. Projektissa perustetaan Suomeen uusia kosteikkoja hillitsemään rehevöitymistä ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Mikä on kosteikko?

Luonnonkosteikkoja ovat esimerkiksi suot, rämeet, jokisuistot sekä lammet. Ne syntyvät maan ja veden vuorovaikutuksesta. Perustettaessa kosteikkoa pyritään jäljittelemään luonnonkosteikkojen ominaisuuksia ja käyttämään niille luontaisia paikkoja.

Miksi kosteikot ovat tärkeitä?

Sademetsien ja koralliriuttojen rinnalla kosteikot ovat maailman rikkaimpia ekosysteemejä. Ne tarjoavat elinympäristön äärettömän monimuotoiselle kasvi- ja eläinlajistolle. Kosteikot toimivat myös ilmastonmuutosta vastaan, sillä suokasvit sitovat ilmakehän hiiltä ja kosteikot säätelevät makean veden systeemejä.

Rehevöityminen on yksi Itämeren vakavimmista ongelmista ja sen uskotaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yhä kiihtyvän. Kosteikot ehkäisevät rehevöitymistä sitomalla itseensä muuten mereen valuvia ravinteita.

Miksi kosteikoita suojellaan ja uudelleen rakennetaan?

Maailman kosteikoista on jäljellä enää noin puolet. Viimeisen noin sadan vuoden aikana Itämeren alueen luonnontilaisista kosteikoista 90 % on kuivatettu maa- ja metsätalousmaaksi. Samaan aikaan Itämeri on muuttunut kirkasvetisestä merestä ravinteikkaaksi ja reheväksi vesialtaaksi. Nyt suuntana on kosteikkojen palauttaminen maatalousympäristöön, josta ne ovat tyystin kadonneet. Maatalouden vesistöjä rehevöittävä vaikutus pienenee, kun kosteikkoja perustetaan sinne missä ravinnevalumat mereen ovat korkeat.

Miten kosteikko toimii vesiensuojelijana?

Kosteikot toimivat maatalousympäristössä jäteveden puhdistamojen tapaan ja estävät tehokkaasti lannoitteiden valumisen pelloilta jokia myöten Itämerta rehevöittämään. Kosteikkojen tärkein mekanismi on uoman virtauksen hidastuminen jolloin valuma-alueelta karannut kiintoaines ja fosfori painuvat pohjaan. Kosteikot myös hillitsevät tulvatuhoja sekä toisaalta toimivat tärkeinä vesivarastoina kuivaan aikaan. Kosteikoissa vedestä poistuu typpeä ja fosforia sekä raskasmetalleja, jolloin ne eivät huuhtoudu Itämereen. Hyvin suunniteltu ja sijoitettu kosteikko voi pienentää yli puolella lähivesistön ravinnetaakkaa.

Mitä kosteikon rakentaminen maksaa?

Hinta riippuu rakennettavan kosteikon pinta-alasta ja siitä kuinka luontainen perustettavan kosteikon paikka on. Mitä suurempi kosteikko on, sen suurempi on kaivettava pinta-ala ja näin myös kustannukset. Kuitenkin kosteikon on oltava riittävän suuri, jotta se on ravinteiden sitojana tehokkaampi. Lahjoitetut varat käytetään kosteikkojen ja vastaavien vesiensuojelutoimien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Kosteikkojen kokonaiskustannukset vaihtelevat muutamasta tuhannesta, useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Osaan kohteista on mahdollista hakea julkista tukea joka harvoin on kuitenkaan riittävää.

Lisätietoa: www.wwf.fi